adminEnsimmäinen asia, jonka Ho Chi Minh Cityssä huomaa, ei ole kuumuus – vaan ääni. Skoottereiden tauoton virta, torvien kakofonia ja kaupungin loputon liike tekevät heti selväksi, ettei täällä olla Kaakkois-Aasian rauhallisimmassa kolkassa. Entinen Saigon elää täysillä, eikä pyydä anteeksi. Kaupungissa asuu 14 miljoonaa asukasta (Wikipedia)
Ohessa Ho Chi Minh City kokemuksia kuuden päivän Vietnamin matkan ajalta.
Lento ensin Bangkokiin
Kuten edellisessä jutussani kerroin, sain suorat Tukholma–Bangkok–Tukholma-lennot 450 eurolla, mikä tuntui todelliselta lottovoitolta. Pitkä, 12 tunnin lento hirvitti etukäteen selän puolesta, mutta perille päästiin yllättävänkin hyväkuntoisena.
Saavuin Bangkokin Suvarnabhumille puolen päivän aikaan ja jatkoin ilmaisella lentokenttäbussilla Don Mueangin kentälle. Bussikuljetus vaatii jatkolipun esittämisen ennen kyytiin nousua. Bangkokissa siirtymisiin kannattaa varata reilusti aikaa: ruuhkat ovat arkipäivää ja lennot voivat myöhästyä. Itselleni 4,5 tuntia oli sopiva marginaali.
Bangkokista Vietnamiin
Bangkok–Ho Chi Minh City -lento kesti noin puolitoista tuntia. Olin varannut liput AirAsian lennolle Trip.comin kautta, ja vaikka hinta – 160 euroa – oli erittäin edullinen, vaati varaus hieman säätöä AirAsian omilla sivuilla. Check-in piti lopulta tehdä kentällä uudelleen, mutta toisaalta näin välttyi lisämaksuilta, joista Euroopassa usein rangaistaan.
Lentokentältä hotellille
Ho Chi Minh Cityn lentokentältä pääsee keskustaan monella tavalla, mutta suosittelen suoraan taksia. Puolen tunnin matka maksoi noin 10 euroa (300 000 dongia). Hintataso on turistillekin reilu, vaikka tinkiminen ei aina onnistukaan.
Hotellini sijaitsi sivukujalla, ilman näkyvää kylttiä pääkadulla – en olisi löytänyt perille omin päin. Pieni ja vaatimaton Galaxy Bui Vien home -hotelli maksoi 15 euroa yöltä, ja tarjosi toimivan netin sekä keskeisen sijainnin Pham Ngu Lao -kadulla. Kaikkea ei tarvitse olla liikaa, kunhan perusasiat toimivat.
Ho Chi Minh City ensikosketus
Jo ensimmäisenä iltana löysin edullisen ruokabaarin: liha–riisiannos maksoi hieman yli kolme euroa. Se kertoo paljon kaupungin hintatasosta.
Toisena päivänä suuntasin turistitoimistoon ja hyppäsin hop on hop off -bussin kyytiin. Punainen ja sininen linja maksoivat yhteensä vajaat 20 euroa ja tarjosivat hyvän yleiskuvan kaupungista. Kaikki turistit saivat vietnam tyyliset päähineet, kuten näet artikkelikuvasta, jotta emme polttaisi itseämme kovassa auringonpaahteessa.
Jäin pois bussin kyydistä Itsenäisyyspalatsin kohdalla ja kannattikin. Palatsin pihalla oli sodan aikaisia hävittäjiä ja panssarivaunuja. Enemmän minuun teki vaikutuksen palatsin lukuisat upeat salit ja alakerran bunkkeri, jossa sijaitsi radiokeskus ja sodanjohdon keskus.
Ruokailu hieman paremmassa ravintolassa – länsimaistakin ruokaa tarjolla – maksoi juomineen alle viisi euroa. Iltapäivällä palkitsin itseni tunnin hieronnalla, joka maksoi noin kymmenen euroa. Selkä kiitti.
Hintataso vaihtelee
Ho Chi Minh Cityssä retkien myyjiä on runsaasti, eikä heitä tarvitse etsiä. Ostin noin 15 euron hintaisen retken Vietnamin sodan aikaisille tunneleille. Arjen hinnat pysyivät kautta linjan alhaisina: parturi viisi euroa, aamiainen markkinahallissa kolme euroa, jääkahvi kahvilassa euron – kadunvarresta vielä halvemmalla.
Kävin myös modernissa Saigon Centre -tavaratalossa, joka vastaa tunnelmaltaan länsimaista ostoskeskusta. Vieressä sijaitseva Saigon Square tarjosi vastapainoksi markkinatavaraa ja edullisia T-paitoja.
Sää ja iltaelämä
Yhtenä päivänä raju ukkoskuuro keskeytti suunnitelmat. Sääennusteet pitivät paikkansa: pilvistä oli usein, mutta lämpöä riitti joka päivä yli 30 astetta. Tulvat olivat onneksi jääneet pohjoisemmaksi. Sateenvarjo on silti hyvä matkakumppani.
Illalla kävelin Walking Streetille, jossa meno oli villiä ja äänekästä – aivan kuten Thaimaan vastaavilla kaduilla. Onneksi melu ei kantautunut hotellille asti.
Vietnamin sodan tunnelit ja sotahistoria
Neljännen päivän aamu alkoi aikaisin, kun pikkubussi nouti tunneliretkelle. Olin ryhmän ainoa eurooppalainen, mutta opastus sujui sujuvalla englannilla. Matkalla näki arjen Vietnamin: pajoja, pieniä kauppoja ja vasta loppumatkasta peltoja ja kalastusaltaita.
Tunnelialue sijaitsi noin 70 kilometrin päässä kaupungista. Tunneleita oli rakennettu yhteensä jopa 250 kilometrin verran, kolmelle eri tasolle maan alle. Keittiöt, majoitustilat ja pakoreitit olivat kaikki piilossa. Savu johdettiin bambuputkia pitkin kauas, jotta vihollinen ei löytäisi piilopaikkoja.
Oppaan tarinat sodan aikaisista keinoista – väärinpäin käännetyistä sandaaleista ja ansaloukuista – tekivät historian eläväksi. Alueella näimme myös miinaan ajaneen amerikkalaistankin. Kierroksen lopuksi oli mahdollisuus ampua kiväärillä, jos niin halusi.
Kontrasteja kaupungissa
Seuraavana päivänä poikkesin kahville viiden tähden hotelliin. Kupillinen maksoi saman verran kuin lounas paikallisessa baarissa. Pieni yksityiskohta jäi mieleen: viereiseen pöytään tuotiin jakkara asiakkaan läppärille – palvelua viimeiseen asti.
Myöhemmin kävelin paikalliseen eläintarhaan. Kahden euron pääsymaksulla sai nähdä eläinten lisäksi puiston, huvipuiston ja huolellisesti leikattuja istutuksia. Työvoiman edullisuus näkyy yksityiskohdissa.
Sotamuseo ja paluumatka
Viimeisenä päivänä kävin sotamuseossa. 1,50 euron lipulla pääsi tutustumaan Yhdysvaltain lentokoneisiin, aseisiin ja sodan karuun kuvastoon. Se oli vaikuttava päätös matkalle.
Hotellin pitäjä tilasi taksin lentokentälle murto-osalla siitä hinnasta, jonka itse maksoin tullessa. Kentällä tarkastuksiin kului noin 1,5 tuntia, joten ajoissa oleminen on tärkeää.
Yhteenveto
Ho Chi Minh City ei ole kaunis perinteisessä mielessä, mutta se on rehellinen, energinen ja yllättävän edullinen. Liikennettä lukuun ottamatta kaupunki tuntui myös turistille turvalliselta. Se sopii erinomaisesti Thaimaan-matkan yhteyteen. Vaikka turistipalvelut eivät vielä ole samalla tasolla kuin Thaimaan, niin kehitys on nopeaa.
Kaoottinen liikenne voi rasittaa, mutta jos haluat nähdä kaupungin, joka elää täysillä ja kantaa historiaansa avoimesti mukanaan, Ho Chi Minh City jättää varmasti jäljen.
Oletko sinä käynyt Ho Chi Minh Cityssä – tai harkitsetko matkaa Vietnamiin?
Mikä yllätti eniten: liikenne, hintataso vai sotahistoria?
Lisätietoa: https://www.rantapallo.fi/vietnam/ho-chi-minh-city
Ho Chi Minh Cityn englanninkieliset, viralliset turistitoimiston kotisivut:
https://visithcmc.vn/en
Video:/p>
Ho Chi Minh City on käymättä, samoin kuin ylipäätään Vietnam. Mutta tuo prätkien määrä on tuolla varmasti ihan käsittämätön. Vietnam ei ihan ykköskohde ole näin erityisesti luontokohteista nauttiville (toki niitäkin löytyy), mutta on se silti joskus ollut harkinnassa. Ja lisäksi me kyllä maasta tykättäisiin ja viihtyisin varmasti myös Ho Chi Minh Cityn vilinässä.
Jos tykkäät Thaimaasta, niin luultavasti tykkäät myös Vietnamista. Turvallinen maa Vietman oli minulle mutta aina kadun ylityksien aikana syke nousi vaikka hyvin paikalliset osasivat prätkillään ajaa mutta kun vihreiden palaessakin pyöriä tuli joka suunnasta. Thaimaa on kokonaisuutena monipuolisin Kauko-Idän kohteista mitä olen käynyt mutta ainakin kerran kannattaa käydä myös Vietnamissa. Itse tykkään käydä ainakin parissa eri maassa kun kerran lähden pitkään reissuun.